15 kysymystä tekoälytoimittajalle ennen sopimusta (ja hyvät vastaukset)

Pöydälläsi on tarjous tekoälyprojektista. Se kuulostaa hyvältä. Silti et tiedä, mitä kysyä, koska tällaista ei osteta joka viikko.

Tässä on 15 kysymystä. Jokaisen perässä kerron, miltä hyvä vastaus kuulostaa. Voit kopioida listan sellaisenaan seuraavaan palaveriin.

Miksi kysymyslista kannattaa tehdä etukäteen?

Koska ostat jotain, mitä et pysty katsomaan. Ohjelmiston näkee ruudulta. Tekoälyprojektissa iso osa työstä jää sinulle näkymättömiin. Kysymykset ovat ainoa tapa nähdä sisään ennen allekirjoitusta. Ne paljastavat myös toisen asian. Se, miten toimittaja vastaa vaikeaan kysymykseen, ennustaa hyvin hänen toimintaansa ongelmatilanteessa.

Ostajia on nyt paljon. Suomalaisista pk-yrityksistä 57 prosenttia käyttää tekoälyä, kun vuotta aiemmin luku oli 38 prosenttia. Samassa kyselyssä suurin este oli osaamisen puute, jonka mainitsi 43 prosenttia.

Osaamisen puute näkyy myös sopimuspöydässä. Vain 15 prosentilla suomalaisyrityksistä on kirjatut pelisäännöt tekoälyn käyttöön. Jos teilläkään ei ole, kysymyslista on halvin tapa paikata aukko.

Mitä kysyä tekoälytoimittajalta ennen sopimusta?

Kysymykset jakautuvat kuuteen ryhmään. Sopivuus, raha, aika, omistajuus, vastuu ja laki. Käy ne läpi tässä järjestyksessä. Sopivuus ensin, koska väärä ongelma tekee kaikesta muusta turhaa. Laki viimeisenä, koska sen voi tarkistaa vielä sopimusluonnoksesta. Taulukko kokoaa ryhmät ja sen, mitä hyvässä vastauksessa pitää olla.

Ryhmien järjestys ei ole makuasia. Moni ostaja aloittaa hinnasta ja päätyy vertailemaan kahta täysin eri ratkaisua. Sopivuus ensin pitää keskustelun kasassa. Ero toimiston ja valmiin ohjelmiston välillä on auki tällä sivulla.

Kysymykset 1-3: sopiiko tämä yritykseeni?

Kysy nämä kolme. Mihin mitattavaan ongelmaan tämä tulee? Kuka teillä tekee työn, ja kuka vastaa siitä kolmen kuukauden päästä? Kenelle olette tehneet vastaavan, ja mikä siinä meni pieleen? Kolmas on paras kysymys. Toimittaja, joka ei muista yhtään virhettä, ei ole tehnyt montaa projektia.

Ensimmäisen vastauksessa pitää olla luku. Montako tuntia viikossa tähän menee nyt. Montako tarjousta jää lähettämättä. Jos toimittaja ei kysy näitä sinulta, hän myy työkalua.

Toinen kysymys paljastaa, ostatko myyjän vai tekijän aikaa. Pyydä nimi. Pyydä myös tietää, mitä tapahtuu, kun se nimi on lomalla. Vertailu oman väen ja ulkopuolisen kumppanin välillä on auki tässä.

Kysymykset 4-6: mistä hinta muodostuu?

Kysy nämä kolme. Mistä hinta koostuu, ja mikä nostaa sitä? Mitä maksan, jos tulosta ei tule? Kuka maksaa työkalut ja käyttömaksut, kun määrä kasvaa? Käyttömaksut ovat se kohta, joka yllättää. Kone laskuttaa jokaisesta käsitellystä viestistä. Pyydä esimerkkilasku kahdella eri määrällä.

Hinnoittelumalleja on käytännössä neljä. Kiinteä projektihinta, kuukausimaksu, tuntihinta ja maksu tuloksesta. Jokainen siirtää riskiä eri suuntaan, ja se kannattaa tietää etukäteen.

Kiinteä hinta suojaa sinua ylityksiltä. Se myös houkuttelee toimittajaa lopettamaan aikaisin. Tuntihinta on rehellisin silloin, kun kukaan ei vielä tiedä laajuutta. Se vaatii sinulta eniten seurantaa.

Maksu tuloksesta sopii myyntiin. Meillä maksat toteutuneesta tapaamisesta. Sisäisessä automaatiossa tulosta on vaikea laskea samalla tavalla, joten siellä kuukausimaksu on rehellisempi malli. Jos toimittaja tarjoaa tulospohjaista hintaa kaikkeen, kysy tarkkaan, miten tulos mitataan.

Kysymykset 7-9: milloin tämä on käytössä?

Kysy nämä kolme. Mikä osa toimii ensimmäisenä, ja minä päivänä? Mitä minun pitää toimittaa, jotta aikataulu pitää? Miten näen etenemisen ilman että kysyn? Pyydä yksi päivämäärä ja yksi näkyvä tulos. Kolmen kuukauden kokonaisuus ilman välietappeja on huono merkki.

Kysymys numero 8 unohtuu ostajalta useimmin. Projektit myöhästyvät tavallisesti siksi, että data, tunnukset tai päätökset viipyvät sinun päässäsi. Pyydä toimittajaa listaamaan, mitä hän tarvitsee sinulta ja milloin.

Konkretia auttaa. Meidän mallissamme kohdelista ja tekstit tulevat hyväksyttäväksi kolmantena päivänä, ja kampanja on käynnissä kahden viikon sisällä. Uusi sivusto on pystyssä 7 päivässä. Pyydä toimittajalta vastaava luku ja kirjoita se sopimukseen. Yleisimmät syyt myöhästymiselle käyn läpi tässä jutussa.

Kysymykset 10-12: kuka omistaa datan ja tilit?

Kysy nämä kolme. Kenen nimissä tilit, verkkotunnukset ja lisenssit ovat? Mitä minulle jää käteen, jos lopetamme ensi kuussa? Millä työkaluilla tämä on rakennettu, ja pyöriikö se ilman teitä? Vastauksen pitää olla lyhyt. Tilit ovat sinun nimissäsi, data on sinun, ja työn saa ulos tiedostoina.

Tässä kohtaa moni sopimus vuotaa. Toimittaja avaa tilit omalla laskullaan, ja lopetuspäivänä pääsy katkeaa. Pyydä kirjattavaksi, että käyttöoikeudet siirtyvät sinulle heti alussa.

Kysy myös, ostatko valmiin ohjelmiston vai teille rakennetun kokonaisuuden. EU:ssa 57,9 prosenttia tekoälyä käyttävistä yrityksistä ostaa valmiin kaupallisen ohjelmiston. Silloin ostat lisenssin, ja lopetuspäivänä jäljelle jää vain se, minkä olet vienyt ulos. Sama vertailu englanniksi löytyy täältä.

Kysymykset 13-15: kuka korjaa, kun kone hajoaa?

Kysy nämä kolme. Kuka korjaa vian, missä ajassa ja mihin hintaan? Missä dataa käsitellään, ja kuka pääsee siihen käsiksi? Mitä tapahtuu, kun malli tai palvelu muuttuu alta? Kone hajoaa joskus. Sähköpostipalvelut muuttavat sääntöjään. Pyydä nimi, kanava ja vasteaika kirjallisena.

Laki on kolmastoista kysymyksen kaveri. EU:n tekoälysäädöksen suurin osa velvoitteista alkaa 2. elokuuta 2026. Chatbotteja koskevat läpinäkyvyysvaatimukset kuuluvat siihen joukkoon, ja rikkomuksesta voi seurata enintään 15 miljoonan euron tai 3 prosentin sakko maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Toimittajan pitää osata kertoa, kumpi teistä on tarjoaja ja kumpi käyttöönottaja. Jos vastauksena on hiljaisuus, sekin on tieto. Epäselvyys juridiikasta on iso jarru muuallakin: 53,6 prosenttia EU-yrityksistä, jotka harkitsivat tekoälyä mutta jättivät sen ottamatta, mainitsi syyksi juuri sen.

Mitkä vastaukset ovat punaisia lippuja?

Neljä vastausta kannattaa kuulla varoituksena. Kaikki onnistuu. Emme ole koskaan epäonnistuneet. Hinta selviää myöhemmin. Se on tekninen yksityiskohta. Nämä lauseet harvoin tarkoittavat huijausta. Ne kertovat, että toimittaja jätti asian miettimättä loppuun, ja sinä maksat sen miettimisen.

Viides lippu on hienovaraisempi. Toimittaja puhuu pelkistä työkaluista. Jos palaverissa käydään läpi mallit ja alustat mutta ei sinun prosessiasi, ostat teknologiaa ilman kohdetta.

Kuudes on liian nopea kyllä. Hyvä toimittaja sanoo joskus, että tähän ei kannata koskea nyt. Milloin ostaminen kannattaa jättää väliin, on listattu tässä jutussa.

Milloin kysymyslista ei pelasta sinua?

Kun et tunne omaa prosessiasi. Paraskaan lista ei korvaa sitä, että osaat kertoa, mitä yrityksessäsi tapahtuu tänään ja missä kohtaa homma takkuaa. Toinen ansa on liian tiukka kuulustelu. Jos vedät 15 kysymystä läpi kylmästi, saat harjoitellut vastaukset ja opit vähän.

Käytä listaa keskustelun runkona. Kysy kolme ja kuuntele. Kysy sitten tarkentava kysymys siihen, mikä jäi epäselväksi. Tarkentava kysymys paljastaa enemmän kuin alkuperäinen.

Kolmas raja tulee koosta. Pienessä kokeilussa 15 kysymystä on ylimitoitettu. Kysy silloin neljä. Mitä maksaa, milloin toimii, kuka omistaa, kuka korjaa. Toimittajien erot ja hintahaarukat käydään läpi toimistovertailussa.

Mitä tästä pitää muistaa?

Hyvässä vastauksessa on numero, nimi tai päivämäärä. Huonossa on adjektiiveja. Käy ryhmät läpi järjestyksessä: sopivuus, raha, aika, omistajuus, vastuu ja laki. Kirjoita saamasi vastaukset sopimukseen samana päivänä. Suullinen lupaus katoaa siinä vaiheessa, kun sen antanut ihminen vaihtaa työpaikkaa.

Yksi kysymys jää usein kysymättä. Mitä tapahtuu, jos tämä ei toimi. Kysy se ääneen ja katso, tuleeko vastaukseksi suunnitelma vai vakuuttelua.

Voit myös testata listan meillä. Vastaamme samat 15 kysymystä kirjallisena. Mitä teemme ja millä ehdoilla, on auki etusivulla.