Sinulla on lista suomalaisia yrityksiä. Viesti on valmiina englanniksi. Se toimi jossain muualla, joten sitä tekee mieli käyttää sellaisenaan.
Meillä on tähän mitattu vastaus. Se on suomi. Ero on iso, ja se toistuu kampanjasta toiseen.
Kumpi saa enemmän vastauksia, suomi vai englanti?
Suomi voittaa selvästi, kun ostaja on Suomessa. Mittasimme saman ajanjakson, samat postilaatikot ja saman tekijän. Suomenkieliset kampanjat saivat moninkertaisen määrän ihmisten kirjoittamia vastauksia. Ero oli yli kymmenkertainen. Englanninkielinen kylmäviesti suomalaiselle päättäjälle tuottaa niin vähän vastauksia, että koko kampanjan järki katoaa.
Tarkat luvut ovat asiakkaidemme kampanjoista. Julkaisemme niistä sen, mistä on sovittu. Julkinen taso on kolmesta kuuteen vastausta sataa lähetettyä suomenkielistä viestiä kohti. Lähetämme noin 120 viestiä päivässä yhdestä postilaatikosta.
Sama ero näkyy myös siinä, kuinka moni vastaus johtaa keskusteluun. Englanninkieliset vastaukset olivat useammin lyhyitä torjuntoja. Suomenkieliset vastaukset sisälsivät kysymyksiä.
Miten kylmäsähköpostin vastausprosentti suomeksi vai englanniksi mitattiin?
Vertailu tehtiin samasta joukosta kampanjoita samalta ajanjaksolta. Molemmilla kielillä olivat samat lähetysrajat, samat postilaatikot ja sama tekniikka. Mukana olivat vain kylmät listat. Lämpimät kontaktit ja vanhat asiakkaat jätettiin kokonaan pois. Vastaukseksi laskettiin pelkästään ihmisen kirjoittama viesti. Automaattiset kuittaukset ja poissaoloilmoitukset eivät kelvanneet mukaan lukuun.
Yksi iso kampanja voi vetää keskiarvon minne tahansa. Siksi luku laskettiin uudestaan niin, että jokainen kampanja vuorollaan jätettiin pois. Suunta pysyi samana joka kerta. Jos joku näyttää sinulle kielivertailun ilman tätä tarkistusta, kysy sitä.
Toinen sudenkuoppa on jakaja. Vastausprosentti lasketaan joko lähetetyistä viesteistä tai tavoitetuista ihmisistä. Nämä kaksi antavat eri luvun samasta kampanjasta. Meidän vertailussamme molemmat puolet on laskettu lähetetyistä viesteistä.
Miksi suomenkielinen viesti saa enemmän vastauksia?
Kieli toimii suodattimena. Suomalainen päättäjä saa joka viikko englanninkielisiä myyntiviestejä ulkomailta. Ne poistetaan katsomatta. Suomenkielinen viesti erottuu, koska se kertoo että lähettäjä tuntee markkinan. Kielitaidosta tässä ei ole kyse. Moni lukee englantia sujuvasti mutta ei jaksa lukea myyntipuhetta vieraalla kielellä.
Ensivaikutelma painaa enemmän kuin moni uskoo. 6sensen ostajatutkimuksessa voittanut toimittaja oli ostajan listalla jo ensimmäisenä päivänä 95 prosentissa kaupoista. Ensimmäinen viesti ratkaisee, pääsetkö sille listalle.
Kieli kertoo myös jotain siitä, kuka on viestin takana. Suomenkielinen viesti tarkoittaa, että joku on nähnyt vaivaa. Englanninkielinen viesti voi tulla mistä tahansa, ja siltä se myös tuntuu.
Milloin englanti on oikea kieli?
Englanti toimii, kun vastaanottaja tekee oman työnsä englanniksi. Ohjelmistoyritykset, peliala, merenkulku ja ulkomaisessa omistuksessa olevat yhtiöt kuuluvat tähän joukkoon. Englanti on oikea kieli myös silloin, kun myyt Suomen ulkopuolelle. Suomeen suunnatussa kampanjassa englanti kannattaa vasta, kun tiedät vastaanottajan työkielen varmasti. Arvaus on tässä kallis.
Rehellisyyden nimissä yksi varaus. Englanninkielinen aineistomme tulee kampanjoista, joiden kohteena olivat Britannia ja Irlanti. Se ei kerro, miten englanti toimisi vaikkapa Saksassa tai Hollannissa. Kotimarkkinan sääntö on silti selvä.
Kannattaa myös muistaa, mihin tekoälyä Suomessa jo käytetään. Eurostatin mukaan 41,8 prosenttia tekoälyä käyttävistä suomalaisyrityksistä käyttää sitä markkinointiin tai myyntiin. Kilpailu samasta postilaatikosta kiristyy joka kuukausi.
Riittääkö englanninkielisen viestin kääntäminen suomeksi?
Ei riitä. Käännetty viesti kuulostaa käännetyltä jo ensimmäisestä lauseesta. Englannin myyntikieli on isoa ja innostunutta. Suomessa sama sävy kuulostaa epäluotettavalta ja liian myyvältä. Toimiva suomenkielinen viesti kirjoitetaan alusta asti suomeksi, lyhyillä lauseilla ja ilman ylisanoja. Rakenne muuttuu samalla, koska suomeksi asia sanotaan aikaisemmin.
Konekäännös on tässä huono ajatus. Se tuottaa kielioppinsa puolesta oikeaa tekstiä, joka silti kuulostaa esitteeltä. Lukija ei osaa nimetä vikaa. Hän vain painaa poista.
Muuttujat ovat toinen ansa. Suomessa yrityksen nimi taipuu, ja viestipohja ei taivuta sitä puolestasi. Jos avauslauseessa lukee nimi väärässä muodossa, koko personointi kääntyy itseään vastaan. Yksi kömpelö sijamuoto kertoo lukijalle, että viesti tuli koneesta ilman valvontaa.
Kannattaako pieni suomenkielinen lista isoa englanninkielistä?
Kyllä kannattaa, jos myyt Suomeen. Suomen markkina on rajallinen ja hyvä kohdelista loppuu nopeasti. Pieni lista omalla kielellä tuottaa silti enemmän keskusteluja kuin iso lista väärällä kielellä. Suuri määrä ei korjaa väärää kieltä. Se polttaa listan nopeammin ja kasvattaa roskapostimerkintöjä. Sama lista kelpaa harvoin toiseen kertaan.
Kokoa kannattaa suhteuttaa. Suomessa toimi 607 660 yritystä vuonna 2024. Kun rajaat toimialan, koon ja alueen, hyviä kohteita jää tuhansia. Se riittää pitkälle.
Roskapostimerkinnät ovat oikea riski. Google odottaa lähettäjiltä alle 0,1 prosentin valitusosuutta, eikä 0,3 prosenttia saa ylittyä. Viesti väärällä kielellä merkitään roskapostiksi useammin. Vahinko osuu koko lähetysdomainiin. Yksi huono kampanja voi haitata seuraavaa puoli vuotta.
Miten luvut vertautuvat alan keskiarvoon?
Kylmäsähköpostin maailmanlaajuinen keskiarvo on 3,43 prosenttia vastauksia lähetettyä viestiä kohti, ja parhaat ylittävät 10 prosenttia. Suomenkieliset kampanjamme asettuvat tälle tasolle tai sen yli. Englanninkieliset kampanjat suomalaisille jäivät murto-osaan siitä. Sama järjestys toistui joka kuukausi. Kieli oli ainoa iso muuttuja, jota emme pitäneet vakiona.
Taulukko kokoaa erot rinnakkain. Katso erityisesti riviä yleisin virhe.
| Mitä vertaillaan | Suomenkielinen viesti | Englanninkielinen viesti Suomeen |
|---|---|---|
| Vastausten taso | Alan keskiarvossa tai yli | Murto-osa siitä |
| Listan koko | Rajallinen | Suurempi paperilla |
| Kirjoitustyö | Alusta asti suomeksi | Valmis pohja muualta |
| Roskapostimerkinnät | Vähemmän | Enemmän |
| Sopii kun | Ostaja on Suomessa | Ostaja työskentelee englanniksi |
| Yleisin virhe | Liian pitkä lause | Käännetty myyntipuhe |
Uutiskirjeiden luvut kannattaa jättää tämän vertailun ulkopuolelle. Mailchimpin mittauksessa markkinointikirjeiden keskimääräinen avausprosentti on 35,63 ja klikkausprosentti 2,62. Ne ovat viestejä ihmisille, jotka ovat itse tilanneet ne. Kylmässä listassa lupaa ei ole.
Mitkä virheet pilaavat suomenkielisen viestin?
Yleisin virhe on pitkä lause. Kylmäviesti luetaan puhelimesta muutamassa sekunnissa. Yli kolmen rivin kappale jää lukematta. Toinen virhe on liika kohteliaisuus. Kolme anteeksipyyntöä alussa vie tilan itse asialta. Kolmas virhe on epämääräinen lopetus, josta lukija ei tiedä mitä hänen pitäisi tehdä seuraavaksi.
Neljäs virhe koskee personointia. Yrityksen nimi avauslauseessa on massapostia, jossa on aukko. Toimiva avaus kertoo jotain, minkä lukija tunnistaa omakseen. Uusi toimipiste, avoin työpaikka, uusi tuote tai kesällä valmistunut hanke kelpaavat kaikki.
Viestien määrällä on myös väliä. Instantlyn aineistossa parhaat sarjat ovat neljästä seitsemään viestiä. Yksi viesti on liian vähän. Kaksitoista on ärsyttävä.
Viimeinen tarkistus on helppo. Lue viesti ääneen. Jos et sanoisi sitä puhelimessa noin, älä lähetä sitä.
Mistä lähdet liikkeelle?
Valitse kieli sen mukaan, missä ostaja tekee päätöksensä. Suomeen suomeksi. Kirjoita ensimmäinen viesti itse ja lue se ääneen. Jos se kuulostaa esitteeltä, se on liian pitkä. Lähetä sata viestiä ja laske, montako ihmistä vastaa. Se luku kertoo enemmän kuin mikään arvio.
Jos kummankin kielen halkaisu kiinnostaa, jaa lista kahtia ja aja kaksi kampanjaa rinnakkain. Kahdessa viikossa näet suunnan. Sen jälkeen keskität rahat siihen kieleen, joka tuottaa.
Sama työ askel askeleelta on auki liidiagentin sivulla. Englanninkielinen versio löytyy lead agent -sivulta, ja koko palveluvalikoima etusivulta.
Realistiset tasoluvut Suomessa on käyty auki vastausprosenttijutussa. Päivittäinen lähetysmäärä ja sen rajat ovat omassa jutussaan. Se, mitä sadasta viestistä käytännössä seuraa, on auki putkijutussa.
Mitä tästä pitää muistaa?
Kirjoita ostajan kielellä. Suomessa se on suomi lähes aina. Ero vastausmäärissä on niin iso, että se ratkaisee koko kampanjan kannattavuuden. Pelkkä käännös ei riitä, koska myyntikielen sävy vaihtuu maan mukana. Pieni lista omalla kielellä voittaa isomman listan väärällä kielellä. Testaa silti aina omalla listallasi.
Ja jos et ole varma, kumpi kieli sopii sinun listaasi, se selviää yhdellä puhelulla. Varaa aika kalenterista ja katsotaan lista läpi yhdessä.